Yhä useampi yritys kiinnostunut kryptovaluutoista
Kryptovaluutat – uhka vai mahdollisuus? Riippuu keneltä kysyy, mutta eri aloilla vaikuttavat digitalisaation asiantuntijat alkavat yhä enenevissä määrin olla sitä mieltä, että kryptovaluutat ovat kiinteä osa lähitulevaisuuttamme. Lisäksi virtuaalivaluuttojen toiminnan mahdollistanutta lohkoketjuteknologiaa ryhdytään todennäköisesti hyödyntämään hyvinkin pian myös muiden alojen digitaalisissa palveluissa.

Kryptovaluutat ovat vasta saavuttamassa suuren yleisön tietoisuuden, vaikka ensimmäinen markkinoille ilmestynyt virtuaalivaluutta perustettiin jo vuonna 2008. Kyseessä oli yhä virtuaalivaluutoista tunnetuin, bitcoin, jonka perusti Satoshi Nakamoto-nimimerkin takana toiminut taho.

Sen jälkeen kryptovaluuttoja on tullut niin paljon lisää, että perässä on lähes mahdoton pysyä. Yhteensä markkinoilla on nykyisin yli 1500 erilaista virtuaalivaluuttaa. Suurin osa niistä kuitenkin katoaa ensimmäisen parin vuoden sisällä, ja vain pieni osa vakiinnuttaa asemansa digitaalisessa finanssimaailmassa.

Virtuaalivaluutoissa on ongelmansa ja tekniikan kehitys on vielä lapsenkengissä. Kuitenkin kryptovaluuttamaailmassa on nähty jo monta valuuttasukupolvenvaihdosta: Niin kutsuttuihin ensimmäisen sukupolven kryptovaluuttoihin kuuluu bitcoinin lisäksi sen pikkuveljeksi kutsuttu Litecoin. Toisen sukupolven kryptovaluutoista tunnetuimpia ovat muun muassa Ripple ja NEO, kolmannen Monero ja EOS. Kryptovaluuttojen saavutettua tunnettuutta ovat virtuaalivaluuttamarkkinat alkaneet kiinnostaa myös yritysmaailmaa sekä esimerkiksi Suomen ministeriöitä.

Lohkoketju mahdollistaa läpinäkyvyyden

Ymmärtääkseen kryptovaluuttamarkkinoita, on perehdyttävä jossakin määrin sen taustalla vaikuttavaan tekniikkaan. Virtuaalivaluuttoja ei olisi ilman lohkoketjuteknologiaa, joka mahdollistaa rahan turvallisen siirron silloinkin, kun siirtäjä ja vastaanottaja ovat toisilleen tuntemattomia. Siinä missä nykypäivän teknologiajätit omistavat käyttäjiensä datan, palauttaa lohkoketjuteknologia vallan takaisin kuluttajan omiin käsiin. Lohkoketjun mainostetaan mahdollistavan puhtaan matematiikan avulla maailman ensimmäisen hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan.

Lohkoketju myös muuttaisi esimerkiksi myyntitoimintaa, minkä vuoksi se kiinnostaa tällä hetkellä yritysmaailmaa. Suoraan siirtäjältä vastaanottajalle ilman pankkia siirtyvä raha liikkuu nopeasti. Lohkoketjuteknologian avulla luottamus myyjän ja ostajan välillä syntyy matemaattisesti ilman välikäsiä.

Kansainvälinen yhteisö kehittäjänä

Kryptovaluutat ovat herättäneet viime aikoina mielenkiintoa niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin yritysten keskuudessa. Ei liene yllätys, että Suomi, korkean digitalisaation maa, tahtoo kärkeen kilpajuoksussa teknologioiden kehittämisessä. Mutta sinne on jo tunkua, sillä virtuaalivaluuttojen hypetys on tehnyt tehtävänsä ja alalla riittää pöhinää.

Kryptovaluuttamarkkinoille mielii mukaan myös suomalainen Jolla, jonka kumppani, lohkoketju-startup Zipper, kehittää parhaillaan mobiilia lohkoketjualustaa. Alusta palvelee niin kryptovaluuttojen kuin muidenkin lohkoketjusovelluksien käyttäjiä. Se on avoin kehittäjäalusta, jota koko lohkoketjuteknologian maailmanlaajuinen yhteisö voi hyödyntää. Ratkaisun kehittämiseen käytetään Jollan Sailfish X-yhteisöohjelmaa.

Jollan hallituksen puheenjohtaja sekä Zipperin perustaja Antti Saarnio näkee jakamistalouden mahdollisuudet mullistavimpina kehittyvissä maissa, joissa monilla ihmisillä ei nykyisin ole pankkitiliä. Mobiililaitteiden ja lohkoketjuteknologian ansiosta suuri joukko ihmisiä pääsisi ensimmäistä kertaa pankkipalveluiden pariin. Saarnion mukaan myös monet maat haluavat itsenäisen käyttöjärjestelmän voidakseen itse hallinnoida kansalaistensa ja yritysten tietoja. Tällä hetkellä mobiili tiedonsiirto on lähinnä amerikkalaisten käsissä.

Toki yhdysvaltalaiset ovat mukana myös uusien teknologioiden testaamisessa. Esimerkiksi teknologiayritys IBM haluaa osansa lohkoketjuteknologian kehittelystä. Yhtiö on julkistanut useita teknologiaan liittyviä projekteja, muun muassa pilvipohjaisen palvelun, jossa tekniikkaan perustuvia sovelluksia voi luoda ja testata. Korkean profiilin brändinä IBM tuo vanavedessään taatusti paljon muitakin kiinnostuneita ja kohottaa kryptovaluuttojen uskottavuutta tulevaisuuden maksuvälineenä.

Virtuaalivaluutta maksuvälineenä

Suomessakin on paikkoja, joissa bitcoin käy maksuvälineenä. Bitcoinia ei kuitenkaan tällä hetkellä pidetä virallisena valuuttana, vaan sillä maksettu kauppa luokitellaan käyttäjien väliseksi sopimukseksi.

Bitcoinin on ottanut käyttöön vasta hyvin rajallinen joukko ihmisiä, joista suurinta osaa todennäköisesti kiinnostavat muutenkin digitalisoitumisen uudet mahdollisuudet. Tavallinen kansalainen saattaa miettiä, voiko virtuaaliseen valuuttaan luottaa, eikä suhtautumisessaan välttämättä aivan väärässäkään ole.

Kryptovaluuttamarkkinat ovat tällä hetkellä ikään kuin finanssimaailman Villi Länsi, jossa riittää kaikenlaista yrittäjää. Sijoittamisesta kiinnostuneen tulee olla tarkkana, mihin rahansa laittaa, sillä markkinoilla ei ole minkäänlaista sääntelyä. Voidaan sanoa, että toistaiseksi kyse onkin pikemminkin uhkapelistä kuin sijoittamisesta. Jotkut tahot varoittelevat tänä päivänä virtuaalivaluuttoihin liittyvän sijoituskuplan puhkeamisestakin. Kannattaakin muistaa, että yksittäisen valuutan sijasta kryptovaluuttojen toiminnan mahdollistavaan lohkoketjuteknologiaan sijoittava liikkuu paljon laajemmilla markkinoilla. Lohkoketjuteknologian mahdollisuudet ovat suuret muun muassa maksamisen, sähköisen äänestyksen sekä viranomaisraportoinnin suhteen.

Kun finanssialan asiantuntijoilta kysytään, ei vastaus ehkä ole aivan puolueeton. Finanssivalvojat ja pankit suhtautuvat virtuaalivaluuttoihin toistaiseksi nihkeästi, sillä digivaluutat uhkaavat perinteisten valuuttojen valta-asemaa. Kehittyvä lohkoketjuteknologia voi nimittäin hyvinkin tulevaisuudessa syrjäyttää pankkilaitoksen hallinnoijan asemastaan.

Haasteita ratkaistavana

Teknologiat kehittyvät jatkuvasti, mutta lohkoketjun kehittelyssä riittää vielä haasteita, ennen kuin siitä on todellisuudessa perinteisten valuuttojen syrjäyttäjäksi.

Lohkoketjuteknologia on synnyttänyt jossain määrin huuman, jossa sitä hypetetään liikaakin. Uusia teknologisia innovaatioita, joissa ajatuksena on hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, syntyy parhaillaan kuin sieniä sateella. Osa näistä on oikeasti lupaavia, osa taas sellaisia, jotka toimisivat itse asiassa paremmin ilman lohkoketjua. Toistaiseksi myös käyttökelpoisia lohkoketjuteknologiaan perustuvia sovelluksia on liian vähän, jotta voitaisiin puhua uudesta teknologian läpimurrosta.

Siinäkin tapauksessa, että suuren yleisön luottamus olisi jo voitettu, ei tämän hetken teknologia pysty vastaamaan niiden käyttäjämäärien tarpeisiin, joita sillä tuolloin olisi. Lohkoketjuteknologia ei ole vielä lähellekään valmis palvelemaan massoja. Nykyisellään esimerkiksi bitcoin pystyy suorittamaan noin neljä transaktiota sekunnissa, kun taas esimerkiksi luottokorttijätti Visa käsittelee vaivatta 4000 tapahtumaa sekunnissa.

Myös lohkoketjujen varmistusprosessiin liittyy useita haasteita. Lohkoketjuteknologiassa luottamus luodaan koneellisesti, esimerkiksi bitcoin-siirtojen varmistaminen vaatii monimutkaisten laskutoimitusten ratkaisemista. Tämä on luotettava mutta auttamattoman tehoton tapa, ja kuluttaa nykyisellään myös valtavasti sähköä. Vaivaisen neljän siirron varmistamiseen kuluu kymmenkertainen määrä sähköä kuin Visan samanaikaisesti käsittelemään 4000 siirtotapahtumaan.

Rahaakin teknologioiden kehitys vaatii, ja tässä apuun tulevatkin juuri sijoittajat. Sijoitukset rahoittavat lohkoketjuteknologian kehitystä ylipäätään, joten niistä saadaan kollektiivista hyötyä.

Share.

About Author

Mikään meri ei ole liian iso seilattavaksi.

%d bloggaajaa tykkää tästä: