Parempi tilanne kuin tietokoneissa

Aluksi hyvät uutiset: vaikka älypuhelinten tietoturvattomuudesta puhutaan paljon, käsitys on väärä. Monissa suhteissa älypuhelin on jopa pöytäkonetta turvallisempi. Myös useat sovellukset ja ohjelmistot ovat turvallisia käyttää, ota täältä bonuskoodi ja fiilikset nousee.

Pöytäkoneet ja läppärit kehitettiin aikana, jolloin tietoliikenne rajoittui modeemiyhteyksiin ja tietoturvariskit olivat minimaalisia. Aikansa lapsina Windows, OS X ja Linux suunniteltiin itsenäisiksi ja sellaisiksi, että niihin voi ladata ohjelmia mistä tahansa.

Siitä lähtien haittaohjelmat, puutteelliset ajurit, yhteensopivuusongelmat ja laiteviat ovat kiusanneet tietokoneita ja niiden käyttäjiä.

Mobiilimaailmassa tilanne on paljon parempi, sillä pc-ongelmista saadut kokemukset otettiin huomioon alusta pitäen. Puhelimen käyttöjärjestelmä on suljettu ja sovellusten jakaminen yhdestä kaupasta parantaa turvallisuutta.

Itse laitteet ovat rajoitettuja, eikä niihin voi lisätä keskusmuistia tai vaihtaa kiintolevyä isompaan. Ajureita ei tarvita. Mitä vähemmän vaihtoehtoja ja laajennuksia, sitä parempi.

Viimeisen palan mobiiliturvallisuudesta muodostavat pilvipalvelut, jotka ovat kiinteä osa laitteita. Tiedostojen varmuuskopiointi ei pääse unohtumaan ja pilvestä on hyötyä myös kadonneen laitteen paikantamisessa ja tyhjentämisessä.

Sovellukset ovat selainta turvallisempia

Mobiilipalveluita käytetään appseilla eli palvelukohtaisilla sovelluksilla. Facebook, WhatsApp ja pankkipalvelut ladataan puhelimeen ohjelmina sen sijaan, että niitä käytettäisiin yleisellä selaimella. Tämäkin on tietoturvan näkökulmasta hyvä ratkaisu.

Pöytäkoneissa on mahdollista, että selaimeen tarttunut haittaohjelma urkkii pankkiyhteyden sisältöä ja lisää tilisiirroilla rahaa itselleen. Nimipalvelua manipuloimalla voi ohjata selaimen valesivustolle, joka kaappaa salasanat ja suorittaa niin sanotun man-in-the-middle-hyökkäyksen käyttäjän ja aidon pankin välissä.

Mobiilimaailmassa tällaiset temput ovat liki mahdottomia, sillä ohjelmat eivät pysty muuttamaan nettiasetuksia. Pankin oma sovellus on erittäin turvallinen, sillä pankin osoite on koodattu sen sisään pysyvästi.

Vielä yksi taso turvallisuuteen tulee siitä, ettei mobiililaitteisiin voi asentaa fyysistä näppäimistökaapparia, joka nuuskisi salasanat suoraan kirjoituksesta. Pc-koneissa tällainen on helppo kytkeä salaa tietokoneen ja näppäimistön väliseen liittimeen.

Ohjelmalliset näppäimistökaapparit ovat mahdollisia, mutta ne pitää asentaa paikallisesti. Netissä myydään uskottoman puolison tai epäluotettavan työntekijän urkkimiseen tarkoitettuja vakoiluohjelmia. Niiden asentaminen edellyttää, että tekijä saa uhrin puhelimen haltuunsa ja pystyy puuhailemaan sen kanssa kaikessa rauhassa.

Osa vakoiluohjelmista vaatii myös suojausten poistamista, jotta ne pääsevät käsiksi puheluihin, sijaintitietoihin ja näppäimistöön.

Sailfish tunnetaankin jo nyt todella turvallisena alustana. Se on paljon turvallisempi kuin Android, ja todella lähellä jopa Applen iOS. Sailfish on myös tuonut jokaisessa päivityksessään uusia korjauksia turvallisuuteen ja myös korjannut paljon bugeja. SSH on myös iso osa Sailfishiä ja sen onkin Jolla suurimmaksi osaksi koodannut itse.

Ominaisuuksia ovat muun muassa verkkoyhteyksien tunnelointi sekä avaimenhallinta. Sailfishiä käyttävän organisaation on mahdollista määritellä backend-palvelimellaan muun muassa se, sallitaanko Sailfishiin Android-ohjelmia. Useamman eri operaattorin sim-kortit eivät ole ongelma, sillä backend-järjestelmä on operaattoririippumaton.

Jos etsit sitä turvallisinta käyttöliittymää, niin kannattaa ehdottomasti katsastaa Jollan Sailfish.

Share.

About Author

Mikään meri ei ole liian iso seilattavaksi.

%d bloggaajaa tykkää tästä: